Koneen suunnittelutarve syntyy ongelmasta, joka on ratkaistava. Konedirektiivissä tuota ratkaisua kutsutaan koneen erityiseksi toiminnoksi. Pumppu siirtää nestettä tai nostaa painetta ja nosturi liikuttelee tavaroita.
Erityisen toiminnon toteuttaminen sisältää erilaisia reunaehtoja, joiden määrittelemisestä syntyy spesifikaatio. Reunaehtoja ovat esimerkiksi käyttöolosuhteet, kapasiteetti, tilavaraukset, käyttöikä- ja taajuus sekä operointitapa.
Spesifikaation pohjalta päästään määrittelemään koneen eri osatoimintoja ja niiden rakenteita. Tätä vaihetta voidaan kutsua koneen toiminnallisuuden suunnitteluksi. Sen tuloksena muodostuu konekonsepti.
Toiminnallisuuden suunnittelu ei ole selkeästi mekaniikkasuunnittelua eikä ohjausautomaatiosuunnittelua, vaan valitut ratkaisut ovat perusta näille molemmille. Hyvään lopputulokseen pääsemiseksi mekaniikkasuunnittelijan on ymmärrettävä jollakin tasolla ohjausjärjestelmien toimintaa, samoin automaatiosuunnittelijan on ymmärrettävä jollakin tasolla mekaanisten rakenteiden ja laitteiden toimintaa.
Koneenrakennuksessa toiminnallisuutta ja turvallisuutta on kuljetettava suunnitteluprosessissa rinnakkain. Asettaahan konedirektiivi riskien arvioinnin koneen turvallisuussuunnittelun lähtökohdaksi. Näin koneen toiminnallisesta suunnittelusta tulee alla olevan kuvan mukainen iteratiivinen prosessi.
Tähän eri suunnittelulajien väliin loimme koulutuksen, joka kantaa nimeä ”Koneiden toiminnallisuuden suunnittelu”. Koulutukseen on koottu edellä kuvatun perustan päälle niitä asioita, joita yleisesti lähes kaikissa koneissa on määriteltävä. Tällaisia aihepiirejä ovat käytöt, toimilaitteet, ohjaimet, ohjaus- ja turvatoiminnot sekä energian syöttö.
Kirjoittaja: Jukka Laaksonen
Kirjoittaja toimii FINN-Tarkastuksella nostolaitetarkastusten liiketoimintayksikön sekä konedirektiivin 2006/42/EY alaisen ilmoitetun laitoksen teknisenä johtajana sekä kouluttajana mm. koneturvallisuuskoulutuksissa.
