Tässä artikkelissa kerrotaan, kuka saa Suomessa tarkastaa työssä käytettävän tavaroiden tai henkilöiden nostamiseen tarkoitetun laitteen, mihin tarkastusoikeus perustuu ja minkälaisia eroja eri tavalla pätevöityjen tarkastajien pätevyys- ja riippumattomuusvaatimuksissa on.
Nostolaitteiden tarkastaminen on aina kansallista lainsäädäntöä, eikä yhdessä valtiossa tehty tarkastus sellaisenaan ole pätevä toisessa valtiossa. Suomessa tarkastajien pätevyysvaatimukset on määritelty valtioneuvoston asetuksessa 403/2008, ns. käyttöasetus. Asetuksen liite luettelee ne laitteet, joiden tarkastamiseen vaaditaan muutakin kuin perehtyneisyyttä laitteeseen ja sen tarkastusmenettelyyn. Järjestelmämme on siinä mielessä erilainen kuin monessa muussa Euroopan maassa, että tarkastusoikeus voi olla joko henkilökohtainen tai tarkastuslaitoskohtainen.
Asiantuntijat eli henkilösertifioidut tarkastajat
Asiantuntijatarkastajien eli henkilösertifioitujen tarkastajien pätevyyden toteaa sertifiointielin, kaupallinen toimija, jonka arviointielin on päteväksi todennut. Henkilösertifioidut tarkastajat voivat tarkastaa tiettyjä laiteryhmiä, jotka on rajattu käyttöasetuksen liitteessä. Tällaisella pätevyydellä autonostimien tarkastuksia sai tehdä 108 henkilöä, betonipumppuautojen tarkastuksia 9 henkilöä, henkilönostimien tarkastuksia 352 henkilöä, kuormausnosturien tarkastuksia 198 henkilöä, teollisuusnosturien tarkastuksia 312 henkilöä ja alusten lastinkäsittelyn nostolaitteiden (nostokyky enintään 1 000 kg ja kuormausnosturin alle 25 tm) tarkastuksia 13 henkilöä 1.5.2022 kerätyn tilaston mukaan.
Hakeakseen henkilösertifiointia henkilöllä täytyy olla käytännön kokemusta nostolaitteiden suunnittelusta, valmistuksesta tai asennuksesta, huollosta, korjauksesta tai tarkastuksesta, teknikoilla tai korkeammin koulutetuilla 2 vuotta, ammattikoulun käyneillä 3 vuotta ja vailla ammattitutkintoa olevilla 4 vuotta. Jatkuvasti nostolaitteiden parissa työskentelevillä tai rajattujen nostolaitetyyppien tarkastuksissa työkokemusvaatimus voi olla lyhyempi. Määräaikaistarkastuksiin tarvittavan tarkastajakoulutuksen kesto on vähintään 3 päivää, jonka jälkeen voi suorittaa teoriakokeen ja käytännön tarkastusnäytteen sisältävän tarkastajatutkinnon. Nykyisin perusteellisten määräaikaistarkastusten tekijältä edellytetään lisäksi oma 2 päiväinen koulutus ja 2 vuoden tarkastajakokemus.
Henkilösertifioidun tarkastajan työnantajalla on velvoite seurata toiminnan jatkuvuutta. Sertifiointielin tai viranomainen eivät toteuta tarkastajien kenttävalvontaa. Sertifikaatin voimassaoloa voi jatkaa 5 vuoden jälkeen uusintatutkinnolla, jolloin sertifiointielin tarkistaa sertifiointiedellytykset tarkastajan toimittamien pöytäkirjojen perusteella. Tietojen ja osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen ei ole muita vaatimuksia.
Lainsäädäntö edellyttää henkilösertifioidulta tarkastajalta riippumattomuutta. Tarkastajan on itse varmistettava riippumattomuuden toteutuvan tarkastuskohteissa esimerkiksi kunnossapitoon osallistuttaessa.
Asiantuntijayhteisöt eli tarkastuslaitokset
Asiantuntijayhteisöjen eli tarkastuslaitosten pätevyyden toteaa arviointielin Finas, joka on osa Turvallisuus- ja kemikaalivirastoa. Tarkastuslaitoksen pätevyys voi kattaa kaikki samat laiteryhmät kuin henkilösertifiointikin. Lisäksi tarkastuslaitokset voivat suorittaa ajoneuvonosturien tarkastuksia, asennuskäyttöön tarkoitettujen suurten (yli 25 tm) kuormausnosturien tarkastuksia, rakennushissien tarkastuksia, torninostureiden tarkastuksia, satamanosturien tarkastuksia, henkilökuljetukseen käytettävien hyllystöhissien tarkastuksia, suurempien alusten lastinkäsittelyyn tarkoitettujen (nostokyky yli 1000 kg tai vähintään 25 tm) nosturien tarkastuksia, tuulivoimaloiden huoltohissien tarkastuksia sekä edellä mainittuihin kategorioihin kuulumattomien nosturien tarkastuksia. Tällä hetkellä Suomessa toimivissa tarkastuslaitoksissa on yhteensä noin 80 henkilöä suorittamassa nostolaitteiden tarkastuksia.
Ennen toiminnan aloittamista tarkastuslaitoksen on hyväksytettävä Finas:illa standardin EN ISO/IEC 17020 mukainen laatujärjestelmä, jonka perusteella laitos organisoi toimintansa. Laatujärjestelmä kattaa muun muassa hallinnon, johtamisen, henkilöstön pätevöinnin ja seurannan, välineet, tarkastusmenetelmät, raportoinnin ja toiminnan jatkuvan kehittämisen. Tarkastajan koulutus- ja kokemusvaatimukset voivat poiketa toisistaan jonkin verran eri laitosten kesken, mutta perehdytys sisältää aina koulutusta säädöksistä, standardeista, tarkastusmenetelmistä ja nostolaitetekniikasta sekä useita tarkastuksia kokeneen perehdyttäjän opastuksella ja valvonnassa. Normaalisti tarkastuslaitokset eivät hyväksy tarkastajaksi henkilöä, jolla ei ole teknistä peruskoulutusta.
Tarkastuslaitoksen hyväksyntä on voimassa määräajan, jota seuraa uudelleen arviointi. Laatujärjestelmän toimintaa valvotaan Finas:in toimesta vähintään vuosittain toimisto- ja kenttäarvioinnein. Sen lisäksi tarkastuslaitoksen on toteutettava itse vuoden mittaan useita sisäisiä auditointeja, joilla varmistetaan tarkastajien osaamista ja toiminnan laatua. Laatujärjestelmät edellyttävät tarkastajien säännöllistä lisäkoulutusta osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
Tarkastuslaitokselle ei nostolaitteiden tarkastuksia koskevassa lainsäädännössä ole määritelty riippumattomuusvaatimusta. Tämän seurauksena tarkastuslaitokset jakautuvat riippumattomuuden osalta tällä hetkellä kahteen eri kategoriaan. Tyypin A tarkastuslaitos on aito kolmas osapuoli, jolla ei ole yhteyttä tarkastettavien laitteiden suunnitteluun, valmistukseen, kunnossapitoon tai muuhun vastaavaan toimintaan. Tyypin A tarkastuslaitoksia on Suomessa FINN-Tarkastus Oy:n lisäksi yksi. Tyypin C tarkastuslaitoksella ei ole rajoituksia osallistua tarkastettavien laitteiden suunnitteluun, valmistukseen, kunnossapitoon tai vastaavaan toimintaan, kunhan henkilö ei esimerkiksi tarkasta juuri sitä laitetta, jonka on suunnitellut, koonnut tai huoltanut. Tyypin C tarkastuslaitoksia on kaksi, josta toisen pätevyysalue kattaa ainoastaan tuulivoimaloiden huoltohissit ja -nostimet.
Lopuksi
Henkilösertifioitujen tarkastajien ja tarkastuslaitosten hyväksymismenettelyt ja -vaatimukset poikkeavat paljon toisistaan. Merkittävin ero on, että tarkastuslaitosten toimintaa ohjaa laatujärjestelmä, joka sisältää toiminnan jatkuvan kehittämisen ulottuvuuden. Tällaista ei henkilösertifioidussa toiminnassa ole. Tarkastuslaitokseen ja sen tarkastajien toimintaan kohdistuu myös runsaasti ulkoista ja sisäistä valvontaa, jota ei henkilösertifioidussa toiminnassa ole.
Tarkastuslaitokset voivat tarkastaa myös laiteryhmiä, joihin henkilösertifiointia ei voi saada. Näitä laiteryhmiä on pidetty turvallisuuden kannalta kriittisempinä tai niiden tarkastusten edellyttävän korkeaa osaamista. Tarkastuslaitoksen eli asiantuntijayhteisön osaamisen vahvuus ilmenee sen nimestä. Asiantuntijayhteisössä toimivalla tarkastajalla on tukenaan yhteisön osaaminen ja kokemus.
Riippumattomuusvaatimukset ovat nostolaitteiden tarkastuksia koskevassa lainsäädännössä ristiriitaisia ja poikkeavat muusta vastaavasta lainsäädännöstä. Muussa tarkastustoiminnassa on edellytetty riippumattomuutta, koska riippuvuussuhteen aikaansaama taloudellinen ja johtamiseen kytkeytyvä todellinen tai tiedostamaton paine voi vaikuttaa tarkastuksen tuloksiin. Henkilösertifioidulta tarkastajalta edellytetään riippumattomuutta. Riippumattomuuden astetta ei määritellä, ja valvonnan puuttuessa vaatimus jää tarkastajan oman arvioinnin ja toteutuksen varaan. Tarkastuslaitoksessa riippumattomuuden toteutumista valvotaan Finas:in toimesta, jos laitos on valinnut olla tyypin A tarkastuslaitos. Jos laitos on valinnut olla tyypin C tarkastuslaitos, riippumattomuutta ei sen toiminnalta edellytetä.
Nykytilanteessa tarkastuksia tekevät eri tahot eivät lähtökohtaisesti ole samalla tasolla osaamisen, toiminnan laadun, valvonnan tai riippumattomuuden kannalta. Tämä korostaa tarkastuksen tilaajan vastuuta selvittää tarkastajan kompetenssi, toimintamallit ja riippuvuussuhteet. Lainsäädännön sallima minimi ei välttämättä ole aina riittävä.
Kirjoittaja: Jukka Laaksonen
