Koneen merkittävät muutokset
Kun koneisiin tai koneyhdistelmiin tehdään muutoksia, joudutaan pohtimaan merkittävän muutoksen käsitettä. Modernisointi ja muutostyöt eivät kuulu konedirektiivin 2006/42/EY soveltamisalaan, mutta asiantila muuttuu, jos muutoksen katsotaan olevan niin merkittäviä, että koneesta tulee uusi. Merkittävän muutoksen toteuttajasta tulee koneen uusi valmistaja. Tällöin muutoksen toteuttajan on tehtävä kaikki konedirektiivin edellyttämät toimenpiteet uuden koneen markkinoille saattamiseksi.
Merkittävän muutoksen tunnistaminen on tärkeää jo siitä syystä, että vanhan koneen käyttöönottaminen uutena on usein hyvin vaikeaa, ellei satu ole sen alkuperäinen valmistaja. Asianmukainen koneen tekninen tiedosto on vaikea saada kasaan ilman alkuperäisiä suunnitteludokumentteja, eikä esimerkiksi laadunvalvontaan perustuvien vaatimusten täyttymistä voida jälkikäteen todentaa. Merkittävän muutoksen kriteerin ei kannattaisi olla kovin matalalla, sillä yleensä koneen muutoksen yhteydessä myös sen turvallisuutta parannetaan.
Tämänhetkinen tilanne
Tällä hetkellä merkittävän muutoksen kriteeristö on jossain määrin kansallinen. Euroopan tasolla kriteereitä on käsitelty konedirektiivin soveltamisoppaassa kahdessa tapauksessa; koneyhdistelmien yhteydessä ja silloin, kun muutos tehdään ennen koneen ensimmäistä käyttöönottoa. Oppaassa kuitenkin todetaan, ettei ole mahdollista antaa tarkkoja kriteerejä muutoksen merkittävyyden ratkaisemiseksi jokaisessa tapauksessa ja suositellaan epävarmoissa tapauksissa kuulemaan kansallisia viranomaisia. Tästä syystä tulkinnoissa eri maiden välillä on eroja. Suomessa ei kansallinen viranomainen näitä yksittäistapauksia ennakolta laajemmassa mitassa ratko, vaan tulkintapyynnöt on ohjattu usein tarkastuslaitosten suuntaan.
Suomessa yksi oleellinen merkittävän muutoksen kriteeri tulee suoraan lainsäädännöstä. Ns. konelaissa 1016/2014 (laki eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta) todetaan, että jos tekniseen laitteeseen tehdään käyttötarkoituksen vastaisia tai muita olennaisia turvallisuuteen vaikuttavia muutoksia, sitä käsitellään uutena laitteena. Laite on tässä laissa laaja käsite; se voi olla kone, koneyhdistelmä tai joku muu. Tällaisina muutoksina on pidetty mm.:
- tarkoitetun käytön tai toimintatavan muuttumista
- tarkoitetun käyttäjäryhmän vaihtumista (esim. ammattikäyttäjä, kuluttaja tai liikuntarajoitteinen)
- merkittävää tehon tai nopeuden lisäämistä
- automaatioasteen nostamista
- alkuperäisen koneen käyttämistä osien lähteenä uudelle, erilaiselle koneelle.
Konedirektiivin soveltamisoppaan ohjeistus sen ratkaisemiseksi, onko koneyhdistelmän muutos merkittävä vai ei, edellyttää riskienarviointia. Se on linjassa myös kansallisten vaatimustemme kanssa, sillä työvälineiden käyttöasetuksen (VNa 403/2008) mukaan riskienarviointi on tehtävä järjestelmällisesti kaikille työvälineille, erityisesti muutostilanteissa.
Jos muutostyötä edeltävä riskienarviointi osoittaa, että yksikön vaihtaminen tai lisääminen koneyhdistelmään ei lisää siihen uutta vaaraa tai kasvata olemassa olevaa riskiä, konedirektiiviä ei sovelleta niihin koneyhdistelmän osiin, joihin muutokset eivät vaikuta. Toisin sanoen vain uusi liitettävä kone on varustettava EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksella ja CE-merkinnällä, ja uusi osittain valmis kone on täydennettävä koneeksi. Uusien yksiköiden CE-merkinnän kattavuuden on ulotuttava niin pitkälle koneyhdistelmään, kuin sen lisäämisellä tai vaihtamisella on (riskiperusteista) vaikutusta. Rajapinta määrittyy riskienarvioinnin perusteella. Tilanne on sama myös silloin, kun muutettavaan koneyhdistelmään syntyy uusi vaara tai olemassa oleva riski kasvaa, mutta ennen muutosta olemassa olevat suojatoimenpiteet ovat edelleen riittävät. Kun muutoksen yhteydessä syntyy uusi vaara tai riski kasvaa, eivätkä olemassa olevat suojaustoimenpiteet riitä, tulee koneyhdistelmästä uusi.
Sellaisista koneyhdistelmän muutoksista, jotka eivät ole uuden yksikön lisäämistä vai vaihtamista, ei konedirektiivin soveltamisopas mainitse mitään. Käytännössä muutokset voivat yhtä hyvin olla myös olemassa olevan yksikön muuttamista, yksiköiden uudelleen järjestelyä, ohjaustavan muuttamista ym. Näissä tapauksissa on tukeuduttava riskienarviointiin (syntyykö uusi vaara, kasvaako riski, riittävätkö alkuperäiset suojaustoimenpiteet) ja edellä mainitun konelain kriteeristöön. Niiden perusteella tehdään päätös, onko koko koneyhdistelmä tai siinä oleva yksikkö uusi. Yhtä lailla näitä kriteereitä voidaan soveltaa myös yksittäiseen koneeseen konelaissa olevan käyttötarkoituskriteerin ohella.
Toisinaan konetta saatetaan muuttaa jo ennen sen ensimmäistä käyttöönottoa. Näin tapahtuu, kun esimerkiksi koneen myyjä tekee koneeseen asiakaskohtaisia räätälöintejä. Jos tällaiset muutokset ovat merkittäviä edellä mainituin kriteerein, eikä valmistaja ole niiden tekemistä ennakoinut tai hyväksynyt, alkuperäisen EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen ja CE-merkinnän voimassaolo lakkaa ja kone on saatettava markkinoille uutena toisenlaisena koneena.
Tulevaisuudessa
Viimeistä silausta vaille valmiin uuden EU:n koneasetuksen soveltamisen alkaessa (todennäköisesti v. 2027 alussa) merkittävän muutoksen kriteeri ei ole enää kansallisen määrittelyn varassa, vaan se määritellään itse asetuksessa. Muutos voi olla fyysinen tai se voi liittyä ohjausjärjestelmään. Asetuksen mukaan merkittäviä muutoksia ovat sellaiset muutokset, joita valmistaja ei ole ennakoinut tai suunnitellut, ja jotka aiheuttavat koneeseen uuden vaaran tai lisäävät olemassa olevaa riskiä siten, että:
- koneeseen on lisättävä suojuksia tai turvalaitteita, joiden toiminta edellyttää turvallisuuteen liittyvän ohjausjärjestelmän muuttamista
- koneen vakavuutta tai mekaanista lujuutta on varmistettava lisäsuojauksin.
Käytännön rajanvetoa tullaan varmasti tekemään erityisesti sen ympärillä, mikä on ohjausjärjestelmän muuttamista. Jonkinlaisia muutoksia tai lisäyksiä tarvitaan lähes aina, kun kytketään uusi turvalaite. Järkevä raja voisi olla kohdassa, jossa olemassa olevalla turvallisuuteen liittyvällä ohjausjärjestelmällä ei ole kykyä suorittaa turvatoimintoa riittävällä tasolla, vaan se joudutaan rakentamaan järjestelmään. Tällöin, jos esimerkiksi turvalogiikassa on valmius uudelle turvalaitteelle tai turvalaite voidaan kytkeä yksinkertaisesti hätäpysäytyspiiriin, muutos ei olisi merkittävä. Vakavuuden tai mekaanisen lujuuden varmistamiseksi tehtävät lisäsuojaukset voivat olla mekaniikan uudelleen suunnittelua ja toteuttamista tai niitä varmistavien turvalaitteiden lisäämistä.
Asetuksessa on tarkennettu koneyhdistelmän osalta, että kun merkittävä muutos tehdään koneyhdistelmän osakoneelle ja riskienarvioinnilla osoitetaan, ettei muutoksen vaikutus laajene muuhun koneyhdistelmään, muutoksen tekijä ottaa valmistajan vastuun vain tästä osakoneesta. Tämä ei poikkea nykyisestä menettelystä.
Lisäksi asetuksessa on vielä selvennetty, ettei valmistajan vastuu ulotu muutoksiin, jotka ei-ammattimainen käyttäjä tekee omassa käytössä olevaan koneeseensa.
Lopuksi
Tällä hetkellä Suomessa konelaki määrittelee käyttötarkoituksen muutoksen merkittäväksi muutokseksi. Tällaista kriteeriä ei tulevassa EU:n koneasetuksessa ole, vaan kriteerinä on uusi vaara tai lisääntynyt riski, joka edellyttää tietynlaisia suojaustoimenpiteitä. Tämä voi edellyttää konelain muuttamista. Konelain tekstin voi kyllä lukea niin, että sen tarkoittama käyttötarkoituksen vastainen muutos on aina myös olennaisesti turvallisuuteen vaikuttava, mutta jää lakimiesten mietittäväksi, miten nuo kaksi kriteeristöä suhtautuvat toisiinsa.
Kun verrataan nykyistä konedirektiivin soveltamisoppaan merkittävän muutoksen kriteeristöä tulevan EU:n koneasetuksen kriteeristöön, erona on lähinnä se, että tulevan asetuksen mukaan kone säilyy vanhana, kun uusilta vaaroilta tai kohonneilta riskeiltä suojaamista voidaan tehdä suojuksin ja turvalaittein ilman, että turvallisuuteen liittyvää ohjausjärjestelmää tarvitsee muuttaa. Tällä hetkellä olemassa olevien suojausten pitäisi riittää, jos syntyy uusia vaaroja tai riskit kasvavat. Selkeytystä tuo myös se, että nyt kriteeri on itse asetuksessa eikä soveltamisohjeessa ja se on sama koneelle ja koneyhdistelmälle.
Käytännön toiminnassa ensimmäinen tähdellinen asia on, että muutettavalle koneelle tehdään laadukas riskienarviointi ja tarvittavat suojaustoimenpiteet toteutetaan sen mukaisesti. Tämä on lainsäädännönkin mukaan pakollista, säilyy kone vanhana tai tulee siitä uusi. Kun asiat on perusteltu kunnolla riskien arvioinnissa, myös keskustelu toimittajan, tilaajan, viranomaisen ja tarkastajan kesken voi perustua faktoihin eikä vähemmän perusteltuihin mielipiteisiin.
Kirjoittaja: Jukka Laaksonen
Kirjoittaja toimii FINN-Tarkastuksella nostolaitetarkastusten liiketoimintayksikön sekä konedirektiivin 2006/42/EY alaisen ilmoitetun laitoksen teknisenä johtajana sekä kouluttajana mm. koneturvallisuuskoulutuksissa.
