EU:n koneasetus valmistui – ja yllätti?

Koneturvallisuusasiantuntijamme Katri Tytykoski kirjoitti ylös joitakin ajatuksiaan ja havaintojaan EU:n koneasetuksen neuvottelu- ja valmisteluprosessin päättymiseen jälkeen. Katrin kirjoitus aloittaa FINN-Tarkastuksen nettisivuilla julkaistavan EU:n koneasetusta (2023/1230) käsittelevän blogitekstien sarjan, jossa aiheeseen tartutaan säännöllisin väliajoin eri näkökulmista käsin. Kannattaa siis pysyä kuulolla jatkossakin!

Kauan odotettu uusi EU:n koneasetus julkaistiin pitkän neuvotteluprosessin jälkeen kesäkuun lopussa. Sen jälkeen tieto asetuksen olemassaolosta ja lopullisesta sisällöstä on levinnyt vauhdilla asiasta kiinnostuneiden keskuudessa. Monet ovat saattaneet asetustekstiin tutustuessaan havaita, että alun perin pienehkönä konedirektiivin päivityksenä esitelty uudistusprojekti päättyikin melko lailla eri näköiseen asetukseen, jonka sisältö monine uusine yksityiskohtineen voi yllättää yhden jos toisenkin asetustekstiä opiskelevan. Koneita koskeva sääntely tulee siis uusiutumaan hiukan enemmän, mitä monien mielissä alun perin osattiin odottaa.

EU:n komissio toi esiin alkuperäistä asetusehdotustaan esitellessään monen tasoisia tavoitteita konesääntelyn uudistukselle. Vaikka komission ehdotus muuttui monilta yksityiskohdiltaan huomattavan paljonkin EU:n parlamentin ja jäsenmaiden hallitusten (neuvoston) edustajien käsittelyssä, oli komissiokin lopulta tyytyväinen saavutettuun lopputulokseen. Trilogisovun saavuttamisen (12/2022) jälkeen julkaistun komission lehdistötiedotteen mukaan neuvottelusovun myötä voidaan varmistaa, että kun uusista teknologioista aiheutuvat riskit tulevat jatkossa otettua paremmin huomioon koneiden ja muiden soveltamisalaan tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa, voidaan samalla lisätä koneiden käyttäjien luottamusta uusiin teknologioihin. Samalla valmistajille aiheutuva hallinnollinen taakka ja kustannukset vähenevät, kun tuotteiden käyttöohjeet on mahdollista jatkossa toimittaa digitaalisessa muodossa. Komission mukaan valmistajille tästä syntyvä säästö vuositasolla tulee olemaan 16,6 miljardin euron luokkaa. Neuvottelutulos mahdollistaa myös pääsemisen konesääntelyn selkeyttämiseen liittyneisiin komission tavoitteisiin, eli tulkintaepäselvyyksien pitäisi vähentyä, kun asetuksen soveltamisala on nykyistä direktiiviä selkeämpi, määritelmiä on täsmennetty ja lisätty, ja lisäksi tiettyjä olennaisia terveys- ja turvallisuusvaatimuksia täsmennetty. Samalla myös mm. talouden toimijoiden velvollisuudet sekä markkinavalvontaviranomaisten käytössä olevat toimenpiteet yhtenäistyvät EU:n tuotelainsäädäntökehyksessä (ns. NLF-lainsäädäntökehys) esiteltyjen velvollisuuksien ja menettelyiden kanssa.

Asetustekstin julkaisun jälkeen, sen tultua tutummaksi Euroopan eri kolkissa, myös sosiaalisen median syövereissä on ehtinyt jo näkyä jos jonkinlaista analyysiä, tulkintaa ja näkemystä asetuksen uusista vaatimuksista. Alalla työskentelevien omakohtaiset tulkinnat ovat mielenkiintoista luettavaa, sillä tämänhetkiset konedirektiivin tulkintaerot EU:n jäsenmaiden ja alan asiantuntijoiden välillä tulevat niiden kautta selvästi esiin. Toisaalta, vaikka tulkintojen tekijöillä olisi ymmärrystä EU:n tuotesääntelystä konedirektiivin soveltamisen aikakaudelta, on ollut mielenkiintoista havaita, miten uutta asetustekstiä voidaan (ja välillä jopa väkisin halutaan) lukea eri tavoin eri lähtökohdista. Tekisi mieli sanoa, että osa tehdyistä havainnoista ja esitetyistä väitteistä on selvästi tarkoituksen- ja huomionhakuisia, jolloin niillä luonnollisesti on somen alustoilla mahdollista saada enemmän yleisöä, mutta samalla riski kummallisten tulkintojen leviämiselle on ilmeinen. Valmisteluprosessiin osallistuneen näkökulmasta ja lainsäätäjän tahtotilan tuntevana ei ole voinut kuin ihmetellä, kenen etu on hämmennyksen ja kompleksisuuden luominen, kun asiat ovat kuitenkin lähtökohtaisesti hyvin yksinkertaisia.

Tähän saumaan lienee sanomattakin selvää, että EU:n komission alkuperäinen suunnitelma pärjätä pelkällä asetustekstillä ilman soveltamisohjetta on pitänyt päivittää. Onneksi soveltamisohjeistuksen tarve on toistuvasti ja perustellusti esitetty komissiolle monelta suunnalta, esimerkiksi jäsenmaiden viranomaisten ja teollisuutta edustavien etujärjestöjen ja muiden sidosryhmien taholta. Komissio onkin sittemmin lisännyt soveltamisohjeistuksen laatimisen työlistalleen. Tosin ihan kärkeen ohjeistuksen laatiminen ei tällä työlistalla ole päässyt, sillä komissiolla on nyt vielä kiireellisempääkin tekemistä, jotta mm. standardisointipyyntöjen valmistelussa päästään nopeasti eteenpäin ja asetuksen määrittämät komission uudet velvollisuudet saadaan täytettyä.

Mitä soveltamisohjeen tarpeeseen ja mahdolliseen sisältöön tulee, nykyisen konedirektiivin soveltamisohjeen kaltaista teosta tuskin on luvassa. Vähemmälläkin kyllä pärjätään, kunhan oppaassa keskitytään olennaisimpiin asioihin eli uusien ja muuttuneiden säännösten tulkintoihin. Olen omalta osaltani ilmoittautunut mukaan talkoisiin, sillä neuvottelujen aikana kirkastunut lainsäätäjien tahtotila on edelleen tuoreessa muistissa. Toivotaan, että porukkaan otetaan mukaan asiantuntemusta myös täältä EU:n pohjoisnurkasta. Ainakin neuvottelut EU:n neuvoston työryhmätasolla osoittivat, että pienenkin jäsenmaan ääntä kyllä kuunnellaan, kunhan äänen tuo aktiivisesti kuuluviin ja mukaan keskusteluihin lähtee oikealla strategialla.

Kirjoittaja: Katri Tytykoski

Kirjoittaja toimi Suomen hallituksen edustajana koneasetusneuvotteluissa EU:n neuvoston teknisen harmonisoinnin työryhmässä 4/2021 alkaen aina neuvottelujen päättymiseen asti ja osallistui sen jälkeen v. 2023 alkupuoliskolla asetustekstin ja sen suomenkielisen käännöksen viimeistelytyöhön.

Lisätietoa:

  • Katri Tytykoski (s-posti: katri.tytykoski(at)finn-tarkastus.fi, puh: 044 72 93 003)
  • Järjestämme aktiivisesti koulutuksia uudesta EU:n koneasetuksesta. Voit tutustua koulutustarjontaamme täällä.