Koneiden käyttöä koskevien ohjeiden kielivaatimukset

Useimmilla koneiden kanssa toimivilla taitaa olla jonkinlainen käsitys siitä, että koneen ohjeiden pitää olla suomessa suomeksi - tai ehkä ruotsiksi. Mutta mitkä vaatimukset tarkalleen ovat ja mistä ne tulevat?

Kysymykseen vastaamiseksi on erotettava toisistaan kaksi tapausta. Ensimmäinen on uuden koneen markkinoille saattaminen tai käyttöönotto ja toinen jo käyttöön otetun koneen käyttäminen työpaikalla – vastuumielessä siis koneen valmistajaa koskevat vaatimukset ja sen hyödyntäjää koskevat vaatimukset.

Uusi kone

Uuden koneen tapauksessa laki eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta (1016/2004), ns. konelaki, määrittelee, että teknisen laitteen mukana toimitettavien, turvallista käyttöä koskevien ohjeiden, tietojen ja merkintöjen tulee olla suomen ja ruotsin kielellä. Laki velvoittaa valmistajaa, maahantuojaa, myyjää ja muuta henkilöä, joka luovuttaa olennaisessa määrin työssä käytettäväksi tarkoitetun teknisen laitteen Suomessa markkinoille tai käyttöön. Pelkästään kuluttajien käyttöön tarkoitettuja koneita konelaki ei siis koske.

Markkinoille luovutetun teknisen laitteen edelleen luovuttajan on osaltaan varmistettava, että asianmukaiset ohjeet ovat laitteen mukana. Tämä koskee soveltuvin osin myös käytössä olevien teknisten laitteiden myyntiä, vuokrausta ja muuta luovuttamista.

Lain mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ohjeiden, tietojen ja merkintöjen sekä vaatimustenmukaisuudesta annetun vakuutuksen kielestä sekä mahdollisuudesta poiketa edellä mainitusta kielivaatimuksesta yksikielisissä kunnissa.  Tällainen asetus on valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta (400/2008), ns. koneasetus, jolla konedirektiivi 2006/42/EY on saatettu voimaan Suomessa.

Konedirektiivin mukaan kirjalliset tai suulliset tiedot ja varoitukset on ilmaistava yhdellä tai useammalla yhteisön kielellä, jotka se jäsenvaltio, jossa kone saatetaan markkinoille ja/tai otetaan käyttöön, voi määritellä perustamissopimuksen mukaisesti. Lisäksi jokaisen koneen mukana on oltava ohjeet yhdellä tai useammalla siinä jäsenvaltiossa käytössä olevalla yhteisön virallisella kielellä, jossa kone saatetaan markkinoille tai otetaan käyttöön. EU:n perustamissopimuksessa ja sen lisäyksissä määritellään viralliset kielet. Suomen kaltaisessa kaksikielisessä valtiossa, jossa on useampia virallisia kieliä, käytettävä kieli määräytyy kyseisen valtion pyynnöstä kyseisen valtion lainsäädännön yleisten sääntöjen perusteella.

Tätä lainsäädäntöä ovat siis konelaki ja koneasetus. Tästä päästää lopulta siihen, että koneasetuksen mukaan Suomessa markkinoille saatettavan tai käyttöön otettavan koneen tietojen, varoitusten ja ohjeiden on oltava suomen ja ruotsin kielellä. Mutta, jos kone otetaan käyttöön vain yksikielisellä alueella, tiedot, varoitukset ja ohjeet voivat olla alueen kuntien virallisen kielen mukaisesti vain suomen- tai ruotsinkieliset. Täysin ruotsinkielisiä kuntia on ainoastaan Ahvenanmaalla, muu Suomi on joko kaksikielistä tai suomenkielistä.

Kuntien kielellisen aseman määrittää valtioneuvoston asetus kuntien kielellisestä asemasta vuosina 2023–2032 (1385/2022). Kaksikielisiä kuntia on 33 kpl sijoittuen Pohjanmaalle ja Etelä-Suomeen. Ruotsinkielisten osuus vaihtelee niissä 3,5…85 %, joten on aika ymmärrettävää, että vaatimus kaksikielisestä dokumentaatiosta herättää toisinaan keskustelua. Täysin ruotsinkielisiä kuntia on ainoastaan Ahvenanmaalla, yhteensä 16 kpl.

Edellä kuvattua kielivaatimusta tulkittaessa on ymmärrettävä, että ohjeiden toimittaminen vain yhdellä kielellä on mahdollista vain, jos kone rakennetaan tai toimitetaan tiettyyn työpaikkaan yksikielisessä kunnassa. Silloin, kun koneen voi ostaa kaupasta, ostaja voi olla kuka tahansa, mistä kunnasta tahansa, ja ohjeiden on oltava suomen ja ruotsin kielellä.

Tässä yhteydessä on mainittu lähinnä ohjeet, mutta samat vaatimukset koskevat myös koneessa olevia merkintöjä ja sen mukana toimitettavaa vaatimustenmukaisuusvakuutusta.

Käytössä oleva kone

Käytössä olevien koneiden turvallisuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksessa työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008), ns. käyttöasetus.  Se koskee työvälineiden käyttöä työturvallisuuslain (738/2002) tarkoittamassa työssä ja velvoittaa työnantajaa, joka antaa työvälineen työntekijöilleen käyttöön.

Käyttöasetuksen mukaan työvälineen ohjeiden tulee olla niiden työntekijöiden saatavilla ja ymmärrettävissä, joita asia koskee. Ennen uuden työn tai työvaiheen alkua on varmistettava, että työntekijä osaa noudattaa ohjeita. Jotta ohjeet olisivat työntekijöiden ymmärrettävissä, niiden on oltava sellaisella kielellä, jota työntekijät ymmärtävät. Näin ollen kielivaatimus ei käyttöpaikalla rajaudu enää suomen- tai ruotsinkieleen. Toisaalta ohjeiden ei välttämättä tarvitse olla käyttäjien äidinkielellä, ymmärtäminen ratkaisee.

Kirjoittaja: Jukka Laaksonen

Kirjoittaja toimii FINN-Tarkastuksella nostolaitetarkastusten liiketoimintayksikön sekä konedirektiivin 2006/42/EY alaisen ilmoitetun laitoksen teknisenä johtajana.