Työvälineiden tarkastukset

Suurin osa ihmisistä mieltää, että esimerkiksi nostureita, henkilönostimia, hissejä, nosto-ovia ja painelaitteita pitää tarkastaa jonkun asiantuntijatahon toimesta. Kaikkiin näihin löytyykin selkeät vaatimukset eri lainsäädännöistä. Mutta onhan muitakin laitteita, jotka voivat aiheuttaa yhtä suuria vaaroja tai pahempiakin. Miksei niitä pidä tarkastaa? No, kyllä pitää.

Vuoteen 2009 saakka työvälineiden käyttöä koskevissa asetuksissa lueteltiin nosturien ja henkilönostimien lisäksi koko joukko laitteita, joita piti määrävälein tarkastaa. Tällaisia olivat:

  • puristimet (epäkesko-, nivel-, särmäys-, kitka-, pneumaattiset ja hydrauliset puristimet, konevoimalla toimivat leikkurit, muovipuristimet, painevalukoneet ja muut näihin verrattavat puristustavat- tai leikkaavat koneet)
  • murskauslaitokset
  • asfalttiasemat
  • työtelineet (muussa kuin rakennustyössä)
  • nostoapuvälineet
  • käsikäyttöiset nostotaljat
  • ajoneuvojen taka- ja sivulaitanostimet
  • nostettavat kuormaus- ja lastaussillat
  • räjähdyspanoksella varustetut pulttipistoolit (panosnaulaimet).

Vuoden 2009 alusta voimaan tulleessa työvälineiden käyttöasetuksessa (VNa 403/2008) henki muuttui, sillä yllä lueteltuja laitteita ei enää erikseen mainittu. Moni teki tästä silloin tulkinnan, että niiden tarkastamista ei enää vaadittu. Syy listan katoamiseen oli kuitenkin se, että potentiaalisesti vaaraa aiheuttavia laitteita on paljon enemmänkin eikä listaus tulisi koskaan olemaan kattava. Tämän vuoksi määriteltiin asetuksen liitteessä ainoastaan ne laitteet, joiden tarkastaminen edellyttää osoitettua pätevyyttä. Kaikki muut laitteet jätettiin yleisen toimintakunnon varmistamispykälän alle.

Nyt voimassa olevan käyttöasetuksen 5§ edellyttää todellisuudessa jonkin tasoista käyttöönottotarkastusta kaikille työvälineille: ”Työvälineen oikea asennus ja turvallinen toimintakunto tulee erityisesti selvittää ennen käyttöönottoa ja turvallisuuteen vaikuttavan muutoksen jälkeen.” Samoin se edellyttää kaikille työvälineille jollakin tavalla toteutettua määräaikaistarkastusta: ”Työnantajan on jatkuvasti seurattava työvälineen toimintakuntoa tarkastuksilla, testauksilla, mittauksilla ja muilla sopivilla keinoilla.”  

Käyttöasetus mahdollistaa turvallisuuden varmistamisen toteutuksen joustavasti, jaksottaen erilaisia toimenpiteitä siten, että turvallisuus kokonaisuudessaan tulee varmistettua. Tällainen menettely toimenpiteineen, määräaikoineen ja suorittajineen on syytä dokumentoida, jotta toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan seurata ja järjestelmää kehittää, sekä ongelmatilanteessa todentaa että asialliset toimenpiteet turvallisuuden varmistamiseksi on tehty.  Laitteiden riskien arviointi antaa pohjan toimenpiteiden määrittelyyn. Käytännön toteutuksena monelle laitteelle voi määrävälein tehtävä tarkastus olla helpoin ja toimivin vaihtoehto.

Työvälineitä on paljon, mihin sitten kannattaa panostaa? Monet työvälineet ovat yksinkertaisia ja niissä tarvittavien toimenpiteiden määrä voi olla helppo määritellä. Esimerkiksi käsityökaluissa sähköturvallisuuden varmistaminen ja mahdollisten suojusten kunto. Vanhoista asetuksista poimittu lista, joka esitettiin alussa, sisältää laitteita, joita on tänäkin päivänä syytä tarkastaa. Koska näiden laitteiden tarkastamisella on perinteitä, on niille löydettävissä myös tarkastusohjeita ja tarkastuskohteiden luetteloita. Itse nostaisin niiden lisäksi esiin kolme laiteryhmää:

  1. laitteet, joissa jonkin rakenneosan pettäminen tai virhetoiminto voi aiheuttaa puristumisen tai putoamisen, kuten trukit, kurottajat, tavaralavat tai nostopöydät
  2. laitteet, joissa turvallisuus rakentuu suurelta osin turvalaitteiden varaan, kuten hyllystöautomaatit, tuotanto- ja pakkausolut tai -linjat sekä kuljetinratkaisut
  3. henkilöiden suojaamiseksi tarkoitetut laitteet, kuten putoamissuojaukseen liittyvät ratkaisut.

Nostolaitetarkastajat ovat perinteisesti tarkastaneet paljon myös erilaisia työvälineitä. Teollisuudessa, satamissa ja rakennustyömailla tarkastustyötä tekevinä he ovat olleet ehkä potentiaalisia henkilöitä, joilta tällaisia on voinut kysyä. Usein juuri näillä tarkastajilla onkin laajaa kokemusta erilaisista koneista, niiden kunnossapidosta ja systemaattisesta tarkastustoiminnasta. Nostavan koneen tarkastaminen ei lopulta valtavasti eroa jonkin muun koneen tarkastamisesta, kunhan perehdytään tarkastettavan laitteen vaatimuksiin.

FINN-Tarkastuksen tarjoamista erilaisten työvälineiden tarkastuspalveluista voi nyt lukea lisää tältä osin täydennetyiltä nettisivuiltamme.

Kirjoittaja: Jukka Laaksonen

Kirjoittaja toimii FINN-Tarkastuksella nostolaitetarkastusten liiketoimintayksikön sekä konedirektiivin 2006/42/EY alaisen ilmoitetun laitoksen teknisenä johtajana.